Timo [spiky]

Tokyossa

Jos löydät itsesi Tokyosta aamuviideltä, kuten me, suuntaa ehdottomasti Tsukijin kalatorille. Unihiekat karisevat silmistä välittömästi, kun astut portista sisään – semmoinen vilske paikalla oli. Hullut kalakauppiaat jyristävät hassun näköisillä polttomoottorisilla kolmipyörillään lavat erilaisista merenelävistä notkuen ja muutamat aamuvirkut turistit koittavat väistellä näitä torpedoja parhaansa mukaan. Kalatorilla on tarjolla kaikennäköistä enemmän tai vähemmän sätkivää merenelävää mustekaloista merisiileihin. Päivittäin torin kautta kulkee kaksi tuhatta tonnia tuoretta kalaa ja muita meren asukkeja. Heikkohermoisten ja krapulaisten kannattanee kuitenkin harkita kahdesti ennen Tsukijiin lähtöä – mehevä haju saattaa käydä heikoimpien nokkaan.

Päädyimme siis Tokyoon tiistaiaamuna. Matkaan lähdimme maanantai-iltana paikallisjunalla ja vaihdoimme Nagoyassa Moonlight Nagara -nimiseen yöjunaan. Junassa ei ollut makuupaikkoja vaan ihan normaalit penkit joilla sai nukuttua pätkittäin ehkä muutaman tunnin viiden tunnin matkasta. No säästettiinpä yhden yön majoituskustannukset eikä tarvinnut maksaa itseään kipeäksi luotijunan kyydistä. Tsukijin kalatori-shokin jälkeen pyörittiin vähän päämäärättömästi ympäri Ginzaa ja Odaibaa. Kaikki paikat tuntuivat aukeavan yhdeltätoista ja kello oli vasta seitsemän, joten käytiin notkumassa Starbucksissa ja McDonaldsissa ajankuluksi sekä pyörittiin rundi maailman korkeimmassa maailmanpyörässä. Odaibassa olisi ollut myös Toyota Showcase, mutta yllättäen se oli juuri tänään poikkeuksellisesti kiinni. Sony Buildingissa käytiin katsomassa ja kokemassa BlueRay-hehkutusta.

Oltiin jätetty reput aamukoomassa aseman coin lockeriin, eikä iltapäivällä enää ollut kauhean hyvää muistijälkeä kyseisen lokerikon sijainnista. Löytyivät sitten kuitenkin harhailtuamme hyvän tovin aseman eri kerroksissa. Ryokan oli varattu etukäteen Uenon puiston lähettyviltä.